Halusin nostaa tämän kattavan postauksen uudelleen pinnalle – päivitettynä tarvittavilta osin – näin Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä 19.3.2020.
Olen aina kokenut tärkeäksi työskennellä tasa-arvoa edistävästi. Olen kuukautisbloggaaja. Seuraava looginen kysymys on: miten menkat liittyy tasa-arvoon?
Ensinnäkin, tasa-arvo on minulle sitä, että jokaisella yksilöllä ja ihmisryhmällä on samanlaiset mahdollisuudet vapaasti ilmaista itseään sekä tavoitella unelmiaan. Tässä täytyy mainita, että ilmaisun vapaudella ei koskaan voi perustella minkäänlaista vihapuhetta.
Yhteiskunnalliset tehtävät, oikeudet ja velvollisuudet koskevat yhtäläisesti kaikkia sukupuolesta riippumatta, jolloin jokaisella yksilöllä on mahdollisuus toteuttaa itseään ilman, että hänelle asetetaan esteitä sukupuolensa perusteella.
-Tasa-arvoasiain neuvottelukunta
Siihen, miten menkat ja tasa-arvo liittyvät yhteen, pääsee näppärimmin käsiksi miettimällä ensin, minkälaiset tekijät hidastavat tai estävät tasa-arvon toteutumista. Tasa-arvon jarruja ovat muun muassa:
- yhteiskunnan syrjivät rakenteet
- yksilöiden lähtökohtaisesti eriarvoiset mahdollisuudet
- ihmisten ennakkoluulot
- asenneilmapiiri
Jokainen mainituista tekijöistä liittyy kiinteästi myös kuukautisiin ja siihen, onko maailma tasa-arvoinen tytöille ja muille, joilla on menkat (esimerkiksi jotkut transmiehet). Viimeaikoina on enenevässä määrin kiinnitetty huomiota kuukautisten tasa-arvovaikutuksiin. Ne vaikuttavat niin koulutukseen, talouteen, terveyteen kuin yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Lisäksi niiden tabuluonne aiheuttaa paljon pelkoa ja häpeää.
Seuraavaksi pureudun aiheeseen peilaamalla yllämainittuja tasa-arvon jarruja kuukautisiin.
1. Yhteiskunnan syrjivät rakenteet
…koskettavat myös länsimaissa asuvia. Vaikka Suomessa ei ole kiellettyä astua temppeliin tai koskea ruokaan kuukautisten aikana, välttämättömät kuukautisuotteet maksavat ja kuukautisten korkea verotus on tosiasia. Puhutaan tamponiverosta.
Poliitikoista Hanna Sarkkinen (vas.) on ottanut kantaa tähän ja tehnyt myös lakialoitteen 2017, joka tuolloin ei saanut tarpeeksi kannatusta. Sarkkinen perusteli aloitettaan näin:
Kuukautis- ja inkontinenssisuojien arvonlisävero on tällä hetkellä 24 prosenttia, vaikka tuotteita voi verrata apteekeissa myytäviin terveystuotteisiin, joiden arvonlisävero kuuluu alennettuun 10 prosentin kantaan.
Kuukautis- ja inkontinenssisuojat ovat välttämättömiä hygienia- ja terveystarvikkeita, joita voidaan perustellusti pitää alennettuun arvonlisäveroon kuuluvina farmakologisina tuotteina. Näin kevennettäisiin naisten sukupuolesta aiheutuvia erityismenoja.
Hanna Sarkkinen – Uusi Suomi, Puheenvuoro 30.1.2017
Viime vuosina tamponiverosta on keskusteltu enenevässä määrin, ja esimerkiksi Britanniassa, Irlannissa, Kanadassa ja 11 Yhdysvaltain osavaltiossa kuukautissuojien arvonlisäverosta on luovuttu kokonaan. Ranska alensi veroa 20 prosentista 5,5 prosenttiin.
Skotlantista tuli syksyllä 2018 ensimmäinen maa, joka jakaa kuukautissuojia ilmaiseksi oppilaitoksissa ja yliopistoissa. Tarkoitus on poistaa kuukautisköyhyys maasta. Kuukautisköyhyys (period poverty) tarkoittaa esimerkiksi, ettei ole varaa menkkasuojiin. Kuukautisköyhyys vaikuttaa naisiin niin köyhemmissä kuin rikkaammissa maissa.
Edit. Skotlannista on tullut alkuvuodesta 2020 ensimmäinen maa, jossa kuukautissuojat ovat ilmaisia kaikille niitä tarvitseville! Katso uutinen aiheesta täältä.
Ehkä Suomessakin aika on pian kypsä tamponiveron alentamiselle.
Yhteiskunnan syrjivät rakenteet voivat olla myös paljon raaempia. Kuukautismajat ovat yksi niistä syrjinnän muodoista, jotka liittyvät käsitykseen naisen likaisuudesta kuukautisten aikana. Viime vuosina mediaankin ovat nousseet tapaukset, joissa naisia on jopa menehtynyt kuukautismajoihin Nepalissa.
Kuukautismaja on erillinen hökkeli pihan perällä, johon naiset karkotetaan menkkojen ajaksi. Tämä nepalilainen perinteinen käytäntö, chhaupadi, on kielletty lailla 2017. Asenteet muuttuvat kuitenkin hitaammin, ja kuukautismajat ovat edelleen käytössä etenkin Länsi-Nepalissa.
Chhaupadi perustuu ajatukselle, että menkkainen nainen tuo huonoa onnea ja suututtaa jumalat, jos hän koskee vihanneksiin, karjaan tai käy keittiössä, koulussa tai temppelissä menkkojen aikana. Nainen ei myöskään saa olla tekemisissä miesten kanssa.
Nepalin hallitus yrittää katkaista perinteeltä siivet, joten sen lisäksi, että menkkamajaan pakottamisesta saa sakkorangaistuksen tai kolme kuukautta vankeutta, on 2018 säädetty myös laki, joka poistaa ruokatuen perheiltä, jotka harjoittavat chhaupadia. Menkkamajan tuhoamalla ruokatuki palautuu.
Edit. Nepal on tehnyt vuoden 2019 lopulla ensimmäisen pidätyksen liittyen kuukautismajakuolemiin: 21-vuotiaan Rawatin lanko pidätettiin siksi aikaa, kun tutkitaan, onko tämä osallinen Rawatin kuolemaan. Jos Nepalin hallitus jatkaa syyllisten rankaisemista lain keinoin tässä vakavassa epäkohdassa, haitallinen perinne loppuu nopeammin. Ilman seurauksia syvälle juurtunutta perinnettä on vaikea lopettaa. Myös naisten asennekasvatus on tärkeässä asemassa perinteen lopettamiseksi.
2. Yksilöiden lähtökohtaisesti eriarvoiset mahdollisuudet
…ovat looginen jatkumo yhteiskunnan syrjiville rakenteille, sillä syrjivät rakenteet luovat eriarvoiset lähtökohdat.
Yksi tärkeä esimerkki tästä on koulutus.
Kuukautisköyhyys saa tyttöjä ympäri maailman jättäytymään pois koulusta menkkojen ajaksi. Koulutus on tasa-arvon peruspilari, joten jos jokin sukupuolittunut seikka, kuten kuukautiset, estää tasa-arvon toteutumista näin tärkeässä asiassa, ovat vaikutukset kauaskantoiset.
Fidan näyttely, On aika murtaa kuukautistabuja!, herätti ihmisiä aiheen äärellä Sanomatalon aulassa, maaliskuussa 2019 Helsingissä. Siinä tansanialainen Renata (16) kertoi karun faktan menkkatuotteiden hankkimisen kalleudesta:
Tytöt saattavat harrastaa seksiä koulussamme saadakseen rahaa sidepaketin ostamiseen. Monet tulevat raskaaksi.
Edit. Esimerkiksi Ruandassa monilta jää väliin jopa 50 koulupäivää vuodessa joka vuosi kuukautisköyhyyden ja stigman takia. Joissain maissa kuukautisten alkaminen merkitsee koulutuksen loppumista kokonaan. Intiassa arviolta yksi viidestä tytöstä lopettaa koulun kokonaan kuukautisten alkamisen jälkeen.
Edit. ActionAid tekee tärkeää työtä rakentaen kouluille erillisiä, hygieenisiä ja turvallisia wc-tiloja, joissa koululaiset voivat vaihtaa siteensä, peseytyä ja tarvittaessa vaihtaa puhtaat vaatteet tahraantuneiden tilalle. Näitä kutsutaan safe room -nimellä eikä niissä tarvitse pelätä kiusaamista eikä stigmaa. Tämä on merkittävä käytännön parannus niiden koululaisten elämään ja koulussa menestymiseen, joilla on kuukautiset.
Myös kuukautiskivut saattavat osalla ihmisistä olla niin pahoja, että töissä / koulussa käyminen vaikeutuu tai estyy niiden takia. Asian ei kuuluisi olla näin ja lisää tutkimuksia kuukautiskivuista tarvitaan…no…kipeästi.
Kuukautiskipua tutkitusti vähätellään lääkäreiden keskuudessa. Kuitenkin “Osa potilaista kuvailee kramppaamista lähes yhtä kivuliaaksi kuin sydänkohtausta“, kertoo John Guillebaud, lisääntymisterveyden professori University College Londonista.
3. Ihmisten ennakkoluulot
Terveydenhoidollinen tasa-arvo kärsii, jos naisten terveyttä koskevaan asiaan liittyy vähättelyä ja hiljaisuutta.
Esimerkiksi endometrioosista kärsii arviolta 1/10 naisesta, mutta usein diagnoosin saaminen viivästyy vuosia tai jää kokonaan tekemättä. Naisten kipua vähätellään, ja vaikka yli puolet naisista kertoo kokevansa elämää rajoittavia kipuja, ei kivunhoitoon ole panostettu tarpeeksi.
Diagnoosiviive saattaa olla tulosta ennakkoluuloisesta suhtautumisesta kipeään naiseen: huomionhakuinen, hysteerinen nainen -stereotypia elää edelleen. Toisaalta:
Miehillä ei ole kuukautisia eikä niille ole annettu sitä keskeistä asemaa lääketieteessä, mikä niillä kuuluisi olla. Kuukautiskivut pitäisi hoitaa, kuten mikä tahansa lääketieteellinen vaiva.
Guillebaud, Quartzin artikkelissa 2016
Kuukautisiin liittyy sen tabuluonteen vuoksi myös huvittavia ennakkoluuloja. NASA kysyi ensimmäiseltä amerikkalaiselta naiselta avaruudessa, Sally Rideltä, “Riittääkö 100 tamponia viikon avaruusmatkalle?”.
Vaikka tällaiset ovat hauskoja juttuja lukea, kertovat ne karua faktaa siitä, että tästä osasta naisten terveyttä on edelleen liian vähän tietoa ja liikaa ennakkoluuloja.
Kuukautismajaperinteen kanssa on sama homma: käytäntö loppuu kokonaan vasta, kun ennakkoluulot ihmisten mielistä saadaan asiallisella tiedolla korjattua.
Kouluttaminen ja avoin keskustelu ovatkin avainasemassa. Nepalissa asiaan ovat tarttuneet kuukautisaktivistit, jotka kiertävät kylissä murtamassa tabua ja juttelemassa ihmisten kanssa. Katso upea parin minuutin video täältä.
4. Asenneilmapiiri
Period shaming -käsitteelle on keksinyt hyvää suomennosta, mutta se on kaikenlaista kiusaamista, vähättelyä ja häpäisyä liittyen kuukautisiin. Itse koen, että valtavirtamedia period sheimaa jatkuvalla syötöllä kertomalla ainoastaan tarinoita, joissa kuukautisia haukutaan.
Naisen on normaalia vihata menkkojaan ja se asenne näyttää dominoivan puhetta kuukautisista. Olen aiheuttanut kummastusta, kun en vihaa kuukautisiani. Käsitys, että menkkojen kuuluu olla hankalat, istuu tiukassa.
Viimeisenä muuttuu asenneilmapiiri, jossa uskomukset, vanhat lait ja tietämättömyys elävät pisimpään. Yhteiskunnan asenneilmapiirin muuttamiseksi myös pojat pitäisi ottaa mukaan koulutukseen kuukautisista.
Muistan 90-luvulta sen ala-asteen terveystiedon tunnin, jolle pojilla ei ollut pääsyä. Ehkä haluttiin, etteivät tytöt nolostuisi tai pojat piikittelisi, mutta juuri tällainen aiheen ympärillä mystisyys on omiaan lisäämään kiusaamista. Toivon, että nykyään pojillakin on pääsy kuulemaan asiallista tietoa tärkeästä aiheesta.
THINX-menkkapikkuhousuvalmistajan tekemän tutkimuksen mukaan 42% naisista on kokenut period shamingia ja 51% miehistä on sitä mieltä, ettei naisen ole soveliasta mainita ääneen kuukautisia työpaikalla. Tällaisen on loputtava.
Menkat eivät ole mikään salainen ja ällöttävä asia vaan luonnollinen kehollinen toiminto, johon kaikki ihmiset tulevat törmäämään joko omakohtaisesti tai esimerkiksi kumppanin kautta.
Kohdellaan menkkoja sellaisina ja puhutaan aiheesta lisää, lisää ja lisää. Kunnes tabu on murrettu!
Hyvää tasa-arvon päivää, toivottaa Menkkablogi.
Omistettu Minna Canthille.
Lisää aiheesta:
Tamponivero: menaiset.fi/artikkeli/hyva-olo/terveys/tamponivero-mika-se-ja-miksi-sita-pitaa-alentaa
Kuukautisköyhyys: yle.fi/uutiset/3-10568113 jamenkkablogi.wordpress.com/2018/11/20/luksusmenkat-bling-bling/
Safe room – erilliset kuukaustistilat kouluille: actionaid.org.uk/about-us/what-we-do/womens-economic-empowerment/periods-and-girls-education
Chhaupadi, kuukautismajat: Mitä Nepal tekee lopettaakseen chhaupadi-perinteen – theguardian.com/global-development/2019/jan/14/destroy-period-huts-or-forget-state-support
Endometrioosi: endometrioosiyhdistys.fi/ ja Joka kymmenes nainen -kirja: verkkokauppa.teos.fi/Joka-kymmenes-nainen
Kuukautiset ja koulutus: globalcitizen.org/en/content/menstrual-hygiene-day-education/
Period shaming: THINX -tutkimus – nypost.com/2018/01/03/nearly-half-of-women-have-experienced-period-shaming/ ja miten yhtiöt rahastavat menkkahäpeällä lunette.com/blogs/news/period-product-companies-that-monetise-your-shame
menkkablogi 
2 Comments